Välipalat tärkeitä koululaisten jaksamiselle

Suomalaisista lapsista ja nuorista vain noin 60 prosenttia syö päivittäin aamupalaa. Välipaloja syödään epäsäännöllisesti, mutta niistä saadaan merkittävä määrä sokeria ja vain vähän kuitua, kertovat THL:n Kouluterveyskysely ja Finravinto-tutkimus. Lumoudu kaurasta -hanke tuo Kauraviikolla (30.9. – 6.10.) tietoa kauran terveyshyödyistä kotitaloustunneille ympäri Suomea. Kampanja näkyy myös henkilöstö- ja opiskelijaravintoloissa.

Koululaisten nauttimat välipalat tuovat suomalaisnuorten ruokavalioon runsaasti energiaa. Finravinto-tutkimuksen mukaan välipaloista saadaan jopa 40 prosenttia päivän kokonaisenergiasta, kun osuus suositusten mukaan saisi olla alle 15 prosenttia. Äkillinen verensokerin vaihtelu aiheuttaa väsymystä. Kaura auttaa tasoittamaan verensokerivaihteluita.

– Kauravälipalat sopivat nuorten ruokavalioon erityisen hyvin, sillä ne sisältävät paljon hyödyllistä kuitua. Kuidun ansioista kauratuotteet pitävät nälkää ja auttavat jaksamaan myös koulun jälkeisissä harrastuksissa, sanoo Suomen kaurayhdistyksen puheenjohtaja, professori Anu Kaukovirta-Norja.

– Kauran liukoinen kuitu muodostaa suolistossa geelin, joka vaikuttaa tasoittavasti sokerin imeytymiseen ruoasta verenkiertoon. Pitkällä aikavälillä tasainen verensokeri auttaa myös painonhallinnassa, Kaukovirta-Norja sanoo.

Tietoa kaurasta kotitaloustunneille

Kauran terveyshyödyistä puhutaan tänä syksynä yläkoulujen kotitaloustunneille ympäri Suomea. Lumoudu kaurasta -hankkeen ideoima kaura-aiheinen oppitunti pidetään 52 yläkoulussa Kauraviikolla. Tavoitteena on kertoa kauran terveyshyödyistä nuorille sekä opettaa tekemään helppoja kauravälipaloja.

– Kotitalousopettajat innostuivat kaura-aiheisen oppitunnin pitämiseen, sillä kotimaisuus, ruuan puhtaus, terveellisyys ja leipominen ovat nyt nousussa. Kaurasta saa käteviä ja terveellisiä välipaloja, joita oppilaat osaavat tehdä myös itse. Koemme, että osallistumisemme kampanjaan tuo hyötyjä monelle, Kotitalousopettajien liiton toiminnanjohtaja Aira Kuvaja sanoo.

Kaurakampanja näkyy henkilöstöravintoloissa ja verkossa

Kauraviikko näkyy yläkoulujen lisäksi 340 Amica-henkilöstöravintolassa ympäri maata sekä kolmessa Unicafen opiskelijaravintolassa pääkaupunkiseudulla. Kauraviikolla järjestetään myös kuluttajakilpailu, jossa tunnistetaan kauran terveysvaikutuksia. Kilpailu käydään Lumoudu kaurasta -nettisivuilla ja Facebook-sivulla.

– Kauraviikolla tarjotaan kaurapuuroa, puuron tuunausvinkkejä sekä kauratietoutta 340 Amica-henkilöstöravintolassa ympäri Suomea. Työikäisille kauran terveysvaikutuksista kertominen on tärkeää. Kaura sisältää beetaglukaania, joka säännöllisesti syötynä auttaa alentamaan kolesterolia. Korkea kolesteroli on veri- ja sydäntautien riskitekijä, Anu Kaukovirta-Norja painottaa.

Kaura tekee hyvää vatsalle ja kolesterolille

Kaura on täynnä kuitua ja hyviä rasvoja. Kaura sisältää liukoista beetaglukaanikuitua, jonka on todettu edistävän terveyttä.

– Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on puoltanut kauralle kolmea terveysvaikutusta, jotka liittyvät veren kolesterolipitoisuuden alentamiseen, veren sokeritasapainon hallintaan ja vatsan hyvinvointiin. Kauralla on siis paljon hyviä puolia, Anu Kaukovirta-Norja painottaa.

Suomalaiset tuntevat kauran perusterveellisenä ruoka-aineena, mutta sen kaikkia hyviä vaikutuksia ei tunneta.

– Kaura ei sisällä muiden viljojen tavoin gluteenia. Keliaakikon on turvallista käyttää gluteenittomia kauratuotteita, joiden kaura on viljelty ja käsitelty siten, ettei siihen ole sekoittunut missään tuotantoprosessin vaiheessa muita viljoja. Kaura on oikeaa superviljaa, jota kannattaa käyttää monipuolisesti ja runsaasti terveellisen ruokavalion pohjana, Kaukovirta-Norja kehottaa.

tahka